Jaha, taas on vierähtäny tovi blogin päivityksestä. No, korjaan virheen ja alanpa pidemmittä puheitta löpisemään suunnilleen aikajärjestyksessä siinä järjestyksessä missä ne tulee mieleen.
Tuli tehtyä neljäs työharjottelu lähihoitaja koulussa. Niikun tosiaan oon jo tässä ja tässä postauksessa todennut, päätin erikoistua vammaisiin, vaikka alkuperäset suunnitelmat olikin IHAN ALUKSI lapset ja nuoret. No, vammaisten kanssa voi työskennellä ihan kaiken ikäisten kanssa.
Mutta tää työharjottelu oli todella mielenkiintoinen. Suoritin sen mun vanhassa peruskoulussa, erityispuolella. Kohderyhmänä oli siis peruskouluikäiset autisti lapset/nuoret.
Olin jo oman peruskoulun aikana päässyt perehtymään tähän erityispuoleen, kiitos erityispedagogiikan kurssin! Tiesin siis suurin piirtein minkälaisia ihmisiä siellä on (hauskinta oli, että siellä oli vieläki niitä lapsia/nuoria jotka oli ollu siellä jo sillon ku mä alotin siinä talossa omat peruskouluopintoni ja vuosi oli sillon 2003).
Harjottelusta jäi hyvä maku suuhun, sain jopa rinnakkaisluokalta pari uutta hyvää kaveria, taino - ystäviksi mä ne jo luen. Hurjaa. Käytiin työharjottelun lopuksi parilla tossa läheisessä ostoskeskuksessa, mutta siitä reissusta ei sen enempää!
Ainiin, sain myös mun ohjaajasta hyvän kaverin! Ihan huippua! Harjoittelusta tuli arvosanaksi 2 (arviointi asteikolla 1-3).
Ainiin, sain myös mun ohjaajasta hyvän kaverin! Ihan huippua! Harjoittelusta tuli arvosanaksi 2 (arviointi asteikolla 1-3).
Työharjottelun aikana kävin myös kattomassa Imaginaerumin. Kovin moni sen leffan haukku lyttyyn, mutta vannoutuneena Nightwishin ja Tuomas Holopaisen fanina mun on pakko sanoa, että siinä leffassa oli jotain. Rakastuin siihen elokuvaan jo ekan sanan kohdalla.
Sitten on tullut tässä ravattua Tampereella. Voi kuinka toi kaupunki on vienyt mun sielun. No okei, ehkä yksi ihminen siellä on enemmänkin. Kyseisen henkilön kanssa vietin myös tän uuden vuoden, mutta uudesta vuodesta lyhyemmin tossa kohta.
Tuli myös ikäännyttyä. Voi hyvänen aika, kohta mun vanhemmat voi sanoa mulle ja muille ihmisille, että ''Kuinka onnellisia me oltiin, kun saatiin sut kakskyt vuotta sitten kotiin jouluaatoksi''. Ihan hirvittää jo ajatus! Synttärit oli ihan perus baarireissu parhaan ystäväni Melinan ja toisen hyvän ystäväni Ellan kanssa, mutta lopulta päädyttiin Melinan kanssa Suvelaan näiden työharjottelusta tuttujen tovereiden seuraan! Oli huippua!
Ennen synttäreitä kävin kattomassa Blues - JYP matsin. Kiitos Omnia, kun olit ilmoittanut ystävällisesti, että Omnian opiskelija + joku muu tuttu (vaikka isä, äiti, kaveri, valmentaja jne.) pääsee kympillä ineen. Siis KAKSI IHMISTÄ KYMPILLÄ! Okei, piippuhyllylle jouduttiin, mut sieltä sen pelin näkee parhaiten. Blues vei matsin sitten lopulta 1-0, vaikka JYP kauheesti yrittikin uhkailla.
Ja palatakseni vielä synttärilahjoihin... Äidiltä sain takin, kengät ja hiustenvärjäyksen. Kiitos äiti!
Tietenkään tosta kuvasta ei näy kunnolla mitä mä oon tehnyt hiuksilleni, mutta päältä (kuten hyvin selkeästi näkyy) hiukset on punaset ja alta pilkottaa vähäsen mustaa. Sitä mustaa on kuitenkin prosentuaalisesti enemmän kuin tota punasta väriä.
Iskältä sain lahjaks liput Blues - Lukko matsiin, joka pelattiin 29.12. Sain kanssa vihdoin ja viimein sen mun pitkään kinuaman pelipaidan! HURRAA, kiitos isi.
Noniin, sitten tästä uudesta vuodesta. Olin siis tosiaan Tampereella ja tänä vuonna uutta vuotta vietettiin ihan vain kahdestaan - juomalla lonkeroa ja kattomalla raketteja vesisateessa. Känniin asti ei kumpikaan päästy, ehkä ihan hyvä, vältyttiin tältä mun ''Mä rakastan sua''-jutulta!
Vuosi 2012 loppui ja vuosi 2013 alkoi helvetin hyvässä seurassa ja oli oikeesti paras uusi vuosi, mitä mulla on koko mun pienen ja vielä lyhyen elämäni aikana ollut!
Vuosi 2013 alkaa myös työharjottelun merkeissä. Täähän on siis sitten viides harjoittelu ja onneks jo tokavika. HURRAA!
Kymmenen viikkoa päivätoiminta keskuksessa.. Hmm, jännää. Mullahan ei siis ole aikaisempaa kokemusta aikuisista kehitysvammaisista joten saa nähdä, mitä tulee tapahtumaan!
Hyvää uutta vuotta kaikille.
Kymmenen viikkoa päivätoiminta keskuksessa.. Hmm, jännää. Mullahan ei siis ole aikaisempaa kokemusta aikuisista kehitysvammaisista joten saa nähdä, mitä tulee tapahtumaan!
Hyvää uutta vuotta kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti